Kuitenkin kotimatkalle Kalifornian auringosta lähtiessä tärkein paluuviesti on sama kuin viimeksi: Haluan tämän elämän. Pystyn tähän. Tällä kertaa opissa vain on paljon enemmän konkretiaa, sillä muutaman kuukauden kuluttua on aika pakata rinkka ja ryhtyä elämään todeksi yhtä pitkäaikaisista suunnitelmistani.
Tämä viikko on edistänyt suunnitelmien kehittelyä kohti toteutusta rytinällä. Se on ollut täynnä hyviä tapaamisia, eteenpäinvieviä keskusteluja ja kaupungin katselua kotia etsivin ja rakentavin silmin.
ISchool on tullut tutummaksi. Odotan nyt entistä enemmän ensi vuotta South Hallin suojissa, näiden ihmisten seurassa, jotka osaavat ja uskaltavat esittää töitteni kannalta tärkeät ja vaikeat kysymykset suoraan, rohkaisevasti, uusille tasoille nostaen.
Kaupunki kampuksen ympärillä viehättää boheemi-indiehippi-intellektuellimeiningillään. Ravintoloiden, kirja- ja levykauppojen sekä kirppisten määrä on huikea. Katusoittajilla on hyvä meininki. Kevät saapui yhtä aikaa meidän kanssamme. Ruosteiset kukkulat viheriöivät, sukkia ei tarvitse, jäätelöpallon saa dollarilla. Horisontissa siintävät kukkulat ja meri tuovat mieleen Geneven, mutta samalla tässä kaupungissa on paljon Berliiniä, tuopillinen Müncheniä ja aavistus Shanghaita.
En osannut odottaa, että minulla voisi olla näin pian näin rauhallinen ja hyvä olo Atlantin länsipuolella. Siitä ja Suomessa odottavasta talvesta huolimatta kotiinpaluu tuntuu juuri nyt hyvältä idealta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti