Tänään todellisuus väsyttää.
Joinain aamuina unesta ei pääse ulos. Silloin on koko päivän vähän vieraana maailmassa - ei vain väsynyt vaan myös eksyksissä. Ja jos samana päivänä ympärillä tapahtuu enemmän kuin viikkoihin, ei ole ihme, että voipumus vie voiton.
Ylihuomenna menen tenttiin. Se vaikutti ilmoittautuessa hyvältä idealta. Luultavasti se vaikuttaa hyvältä idealta taas keskiviikkona, kunhan tentti on ohi, esseet kirjoitettu, kirjat palautettu ja opintopisteet matkalla Oodiin. Juuri nyt en kuitenkaan ole ihan varma, mitä järkeä tässäkin taas on.
Naisnäkökulma kehitysmaatutkimukseen on mielenkiintoinen, mutta jotenkin tuntuu, ettei kirjoissa lopulta ole kovin paljon uusia aineksia - tai varsinkaan sellaista, mitä voisin viedä eteenpäin omilla toimillani. Jos maailmassa on kaikki nämä virheet, miten ne voidaan korjata? Vastaukseksi ei riitä, että on ajateltava tieteenfilosofia toisin tai kumottava alistavia valtarakenteita.
Olen saavuttanut pisteen, jossa pelkkä akateeminen mielenkiinto ei enää riitä.
maanantai 28. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti