torstai 26. maaliskuuta 2009

Kun katuvalot syttyvät

Vietin pitkästä aikaa kaksipäiväisen viikonlopun. Söin nallekarkkeja. Katsoin neuvosto-scifiä ja Oscar-voittajaa. Luin yöpöydälle kertyneet Hesarit. Kirjoituspöytää siivotessani tajusin, että tänä vuonna on ehtinyt tapahtua jo valtavasti asioita, joista valtaosa on ollut onnellisia.

Olen esitellyt väitöskirjasuunnitelmaa seminaarissa ja lukenut neljän tunnin työviikosta. Molempien äärellä olen pohtinut, mitä haluan tehdä ja miksi. Elämä on täynnä avoimia kysymyksiä ja epävarmuuksia, mutta ne ovat jälleen kerran erilaisia kuin ennen. Se, että kirjoitin vuosi sitten gradua, tuntuu hirveän kaukaiselta.

Eilen olin Arkadiankadulla sinä hetkenä, kun katuvalot syttyivät. Siinä oli taikaa. Våffeldagenin kunniaksi syötiin vatsat täyteen vohveleita. Tänään kotiin lähtiessä Fabianinkadulla oli vielä vaaleanvaloisaa. Kevät on toiveikas. Vaikkei vuorokausi ole nyt yhtään pidempi kuin talvella, valon paljous antaa tunteen siitä, että aika kyllä riittää.

Ei kommentteja: