Ylihuomenna suunnataan juhannuksen viettoon. En halua ajatella sitä, että päivät alkavat pian lyhetä. Valoisat yöt kuuluvat listalle asioista, joita viime kesänä kaipasin.
Viikonloppuna Seinäjoella oli 30 vuotta täyttäneen festivaalin lisäksi lakeus ja ystäviä. Ja ihanan paljon musiikkia. Foo Fighters'in keikalta jouduttiin lähtemään tuskaisesti kesken kaiken, mutta mukaan mahtui onneksi monta muutakin onnistunutta juttua: SMG, The Sounds, Paramore. Vaikka olenkin enemmän kotonani Ursula Ruckerin ja Ben Harperin parissa, tekee välillä hyvää kuunnella jotain ihan muuta, aivan toisenlaisessa ympäristössä.
Pääsy San Diegoon on kiusallisen lähellä - niin lähellä, että jos paperia ei vastineen kirjoittamisen jälkeen hyväksytä, harmittaa. Toisaalta ollaan toiveita herättävän lähellä ja siitä pitäisi osata olla iloinen. Kuten Rax Rinnekankaan kirjasta muutama vuosi sitten opin: "Riittävän arvovaltainen ei tarkoittaa kyllä". Aika isoa on se, että nämä ihmiset ottavat yritelmäni tosissaan, teilaamatta suoralta kädeltä.
Jollain tavalla iso oli myös Butchersin eilinen voitto Roostersista, kolmituntisen pelin ja jatkoajan päätteeksi. Joskus jalkapallo, jopa suomalainen amerikkalainen jalkapallo, vain vie mennessään - eikä silloin edes halua vastustaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti